Vaasan työväenopiston opiskelijat ry              

Kokouskutsu

KEVÄTKOKOUS

Aika  14.3.2024 klo 17.30
Paikka   Luokka 112, Opistotalo, Raastuvankatu 31

Kokouksessa vahvistetaan yhdistyksen tilinpäätös ja toimintakertomus.

Tietoa Tarton matkasta 26-28.8.2024

Kahvitarjoilu!  Tervetuloa! Johtokunta

Vapaa sana 100-vuotisjuhlassa 

Kiitos kutsusta 100-vuotisjuhlaan - muistoja 1980-luvulta 

Olen Vaasan Työväenopiston Toverikunta ry:n ja sittemmin Vaasan työväenopiston  Opiskelijat ry:n puheenjohtajana toiminut Riitta Salasto. Olin 1980-luvulla  opiskelijoiden edustajana myös piiritoiminnassa ja Kansalais- ja työväenopistojen liiton (KTOL) hallituksessa 1990-luvun alussa. Aikanani yhdistyksen nimi muutettiin  nykyiseen muotoon. Muutin Vantaalle ja Helsinkiin töihin vuonna 1996, jonka  jälkeen olin työuran lisäksi lähinnä opiskelija eri Vantaan aikuisopiston piireissä,  erityisesti käsityössä, joka harrastus jatkuu nyt paluumuuton jälkeen myös Almassa  vuodesta 2021.  

Vaasan muutin ensimmäisen kerran vuoden 1978 alussa ja opistolaistoiminta oli  tuttua Helsingistä. Huomasin Toverikunnan syyskokousilmoituksen syksyllä 1978  Vaasa-lehdessä ja tulin mukaan opistolaisten kokoukseen, puheenjohtajana oli silloin  Matti Rautio, joka toimi pitkään opiston vahtimestarina. Anna-Liisa Rintamäeltä perin puheenjohtajapestin vuonna 1982. Ensimmäinen arkistoissani säilynyt  Toverikunnan julkaisema Mekafooni -lehti on syksyltä 1979, jonka kannessa on  kuva kirkonkellosta - ja kysymys ”Soivatko joulun kellot rauhaa? ” 

1980-luku oli antoisaa ja vilkasta aikaa opistolla - ja paljon tapahtui 

Vuonna 1982 Toverikunta keräsi nimiä adressiin uusien, toimivampien ja  yhteisten opistotilojen puolesta. Olihan opintopiirit hajautettu eri puolille kaupunkia useisiin eri pisteisiin. Esimerkiksi Kirkkopuistikko 1:ssä, entisessä Sähkön  toimitalossa oli opintopiirejä, olikohan kirjansidonta? Nimiä kerättiin n. 5000 ja  adressi luovutettiin kaupungin johdolle Eilo Erikssonin ollessa silloin  kaupunginjohtaja. Haastattelin myös apulaiskaupunginjohtajia Harry Svedmarkia ja  Seppo Sanaksenahoa opiston tilakysymyksestä vanhan ajan magnetofoni eli mankka  päällä. Haastattelusta tulikin sitten juttua Mekafooniin - Opisto 75 vuotta 1982- lehteen otsikolla: ”Opisto ei ole valmis.” 

KTO:n edustajakokous pidettiin Vaasassa vuonna 1983. Toverikunta oli mukana  järjestelyissä Kauppaoppilaitoksella ja iltajuhlassa Waskiassa. Muistan tehneeni  plaseerausta illallispöytään juhlavieraille. Edustajakokouksen muistiinpanoja Mekafoonista:  

”Miten käy, kun valtionavun jakamisperuste muuttuu – jotta kaikki pääsisivät  opiskelemaan”?  

Martti Ursin astui kaupunginjohtajan virkaan vuoden 1984 alusta. Toverikunta  vietti 60-vuotisjuhlaansa Kaupungintalon juhlasalissa marraskuussa 1983.  Juhlapuheen piti tuleva kaupunginjohtaja Ursin ja juhlasali oli täynnä. 

Toverikunta sai Martti Ursinin ensi kertaa estradille Vaasassa. Ikimuistoista oli, kun  kysyin häntä juhlapuhujaksi, hän kieltäytyi ja soitti 10 minuutin kuluttua takaisin ja  sanoi: Kävin suihkussa – tulen sittenkin, kiitos kutsusta. Virassaan Martti Ursin myötävaikutti myös tyhjänä olleen SOK:n talon korjauttamiseksi yhteiseksi  Opistotaloksi valtionavun turvin. Siitä iloittiin, suunnittelussa oltiin mukana ja  rehtori Kaarlo Koskimies esitteli korjaustyön suunnitelmia opiskelijayhdistykselle. Yhdistyksen toimintaan liittyi myös Opistotalon kahvion perustaminen, tosin se oli  toiminut pienimuotoisena jo Keskuskoululla Raastuvankadulla. Yhdistys rahoitti kalusteet ja teki emäntä Eira Karppisen kanssa sopimuksen kahvilan hoidosta. Myös  Lastenkamari perustettiin ja Mannerheimin lastensuojeluyhdistyksen koulutetut  tytöt toimivat tarvittaessa iltalapsenvahteina pientä palkkiota vastaan opintopiirien  aikana iltaisin. Opistotalon juhlasalissa järjestettiin opintopiirien kanssa yhteistyössä  suositut joulu- ja kevätjuhlat, kesäkoti Pohjanpirtti oli kesäisin käytössä. Lempinimeltään Kala eli Arvo Heinonen toimi Pohjanpirtin isäntänä. Matkoja  järjestettiin yhteistyössä rehtori Kaarlo Koskimiehen kanssa. Carolus Rex oli mukana  opiskelijakunnan kokouksissa ja työssä. Hänen kirjansa Sadan vuoden yhteisyys (1999 KTOL) on tärkeää vapaan sivistystyön historiaa, erityisesti  valtakunnallisesti opistolaistoiminnan osalta.  

Yhdistys laati kyselyitä opistolaisille kurssitoiminnan kehittämiseksi. Joitakin  poimintoja toiveista: matkoja, teatterivierailuja, juhlia, kahviotoimintaa,  kesätoimintaa. Enemmän tietoa opistolaisten yhteisestä toiminnasta.  Yllätyspalkintoja, oli yksi toive. Joulujuhla lapsille - keramiikkaan ja maalaukseen  toivottiin enemmän ohjaajia. Luovuusterapiaakin toivottiin 1980-luvulla.  

Ajat muuttuvat 

Some- ja digiaikana vapaa sivistystyö ei samalla tavalla yhdistä yhteisöllistä  toimintaa ja paperilehdelle ei ole samaa tilausta. Paljon entistä on onneksi jäljellä ja  opisto on edelleen kaikkien yhteisö. Opintopiireissä viihdytään ja opitaan. Vapaa  kansansivistystyösivistystyö on säilyttänyt paikkansa yhteiskunnassa ja monille  kursseille on tungosta.  

Nykyinen rehtori Sannasirkku Autio on avainpaikalla Kansalaisopistojen liiton  (KOL) hallituksen puheenjohtajana. Vaikuttamista tarvitaan edelleen. Meillä on  edelleen samat kysymykset:  

Soivatko kirkon kellot rauhaa ja miten käy valtionavun?  

Parhaimmat onnittelut 100-vuotiaalle Vaasan Työväenopiston Opiskelijat ry:lle.  Teillä on aina paikka sydämessäni.  

Riitta Salasto

VAASAN TYÖVÄENOPISTON OPISKELIJAT RY:N 100-V PAIDAT NYT TILAUKSEEN!

Musta T-paita logolla, hinta 15 €, koot M,L,XL, XXL

Voi sovittaa Café Almattaressa (Opistotalo 1 krs)  aukioloaikoina ma-to 9.30-19.30.

Tilaukset sähköpostilla info@vaasanopistolaiset.fi. tai puh 0407788560. Ilmoita nimesi, sähköpostiosoitteesi, puh.nrosi ja koko sekä kpl määrä.  Tilauslista myös kahviossa.